Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

Oho, kyllä on aikaa vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin. Tää on rehellisesti sanottuna unohtunut ja fiilis on ollut kateissa, mutta eipä sillä oikeastaan ole väliä koska kirjoitan tätä lähinnä itselleni. Tai siis en ota tästä paineita, kirjoitan silloin kun siltä tuntuu. Ja nyt tuntuu.

Mulla menee tosi hyvin, oon ollut äärettömän onnellinen puoli vuotta. Mun elämässä on maailman ihanin ihminen ja oon tosi rakastunut, se rakkauden kohde on aivan mahtava persoona, jonka seurassa viihdyn kyllästymättä. Mielessä vaan pyörii kuvat ihanasta elämästä sen kanssa. Talo, lapset, aamuiset kahvihetket ja hyvänyönsuukot.

 Tuntuu että nyt mä oon löytänyt Sen Ihmisen.

This night is winding down but time means nothing

Usein tulee sellanen fiilis, että on vaan pakko päästä pois, lähteä kauas maailman ääriin, tuhansia kilometrejä etelään. Iskee vain sellainen ahdistus rintaan ja pako tuntuu oikealta vaihtoehdolta. Saisi etäisyyttä kaikkeen ja kaikkiin. Mä en osaa edes sanoa mistä mun ahdistus johtuu. Tai oikeestaan... Ehkä se on enemmänkin levottomuutta, tai molempia. Tuntuu että pitäisi olla jossain muualla tekemässä jotain muuta. Siinä on vain yksi ongelma; en itsekään kunnolla tiedä mitä haluan.

Toisinaan on ihan pakko päästä ajelulle edes viereiseen kaupunkiin, kun ei kestä omaa oloa. Ei sekään yleensä helpota, ajomatkalla kotiin tyhjä tunne taas valtaa mut ja tuntuu kuin palasia mun sielusta jäis sille tielle mitä me ajetaan. Joskus ne palaset löytää aikanaan kotiin mutta sitten muutaman päivän päästä ne taas vaatii päästä pois.

Oon tehnyt Spotifyyn travellaussoittolistoja helpottamaan suurinta tuskaa, mutta yleensä niidenkin kuuntelu menee siihen että haaveilen vain toisesta paikasta ja kuvittelen millaista mun elämä olisi.

En oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä ja miten päin olisi.

And it feels like yay

Karppaamisen suhteen sujuu oikein hyvin! Multa on lähtenyt jo noin neljä kiloa, aika mieletöntä kun aikaa on kulunut vain 10 päivää. Ja mun veljeni, jota en usein näe, sanoi että oon laihtunut kasvoistakin. Oon kyllä todella innoissani tästä, ja mikä parasta, mun ei oo tehnyt edes yhtään mieli sipsiä tai karkkia tai ylipäätään perunaruokia. Oon selvinnyt vallan mainiosti ilmankin. Olen herkutellut yhdellä tummasuklaalevyllä, joka sekin kesti ehkä viisi päivää. Aiemmin kun sen kesto olisi ollut semmoiset viisi minuuttia.

Liikuntaa voisin ehkä muutenkin lisätä, mutta luotan siihen että lenkkeily alkaa maistua nyt kun päivät taas pitenee. Onneksi oon sentään saanut itseäni niskasta kiinni ja painunut salille pari kertaa. :)

Vähän kyllä hirvittää vaikuttaako tuleva viikonloppu tähän mun projektiini. On nimittäin tiedossa kahdet bileet ja tarkoitus on antaa alkoholin virrata... Noh, eiköhän sekin ihan hyvin mene ja jos takapakkia tulee, niin sitten tulee. Aina voi kokeilla uudelleen.

Onko kukaan teistä kokeillut vähähiilihydraattista ruokavaliota? Tai onko asiaan liittyviä mielipiteitä, kommentteja?

Karpkarpkarping

Ette ikinä arvaa enkä arvaisi minäkään, aloitin karppauksen. Ei mulla sitä vastaan ole koskaan mitään ollut, ja oon sitä tässä harkinnut jo jonkin aikaa kunnes vähän aikaa sitten ystäväni kertoi minulle karppaavansa. Siitä sitten minäkin innostuin ja päätin yrittää.

Nyt on takana vasta yksi päivä ja fiilikset on ihan hyvät, tuntuu että voisin jaksaakin pitää tätä juttua yllä kauemminkin kuin kaksi päivää. Ajattelin että voisin tänne bloginkin puolelle ainakin silloin tällöin kirjoittaa mitä olen syönyt ja yleisesti edestymisestä. Jos se vaikka motivoisi vielä lisää! Kirjoitin jo vihkoonkin tämän päivän syömiset ja lisäksi mittasin rinnan-, vyötärön-, lantion-, reiden-, ja pohkeenympäryksen. Ikävä kyllä tulokset olivat sitä luokkaa ettei niitä edes kehtaa tänne kirjoittaa, mutta ehkä sitten kehtaan kun ne ovat kutistuneet!

Pakko myöntää että tällä hetkellä tietoni karppauksesta on aika pintapuolista, mutta opin koko ajan lisää ja aion selvittää asioita. Tässä kuitenkin ne tämän päivän ruuat:

Aamiainen
1 mukillinen luonnonjogurttia mustaviinimarjoilla

Kahvi maidolla
1 paistettu muna

Lounas
5 pientä broileripyörykkää
Salaattia
Vettä

Päivällinen
2 broileripihviä
uuniporkkanaa ja -punajuurta
Vettä


Kai nuo ihan kelvolliset syömiset on, luulisin. Lisäksi olen juonut vettä noin litran.

Hei rakkaani

Tää on ehkä pelkkää vainoharhaa, mutta ehkä ei.
E ja J, jos saitte viikonlopun aikana tietää tästä mun blogista, pyydän että sanotte sen mulle (jossain muualla toki kuin täällä blogin puolella). Vaikkei mun tekstit pidäkään sisällään mitään äärettömän suuria salaisuuksia, haluan silti tietää jos te näitä luette. Jos vaan luette näitä mun tietämättä, vaikka nimenomaan pyydän teitä kertomaan jos tiedätte tästä, niin arvostus teitä kohtaan on kyllä melko alhaalla... Ollaan kuitenkin ystäviä.

No, se siitä... Ehkä en heiltä mitään yhteydenottoja tämän asian tiimoilta saa ja minä vain kuvittelen kaiken.
Silloin voi olla että he jatkavat salaa lukemista tai he eivät todellisuudessa tiedä tästä mitään.
Siinä tapauksessa varmaan jatkan kirjoittamista samaan tapaan, lukekoon blogiani jos haluavat. Ainakin tietävät että loukkaavat minua pahasti jos tekevät niin.

Ok, nyt varmaan parempi lopettaa tää kirjottaminen koska se ei todellakaan näytä tänään sujuvan.

Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille mun ihanille lukijoille, tästä tulee vielä mahtava vuosi!