Kunpa auringon päivät päällämme ei päättyisi koskaan

Oho, kyllä on aikaa vierähtänyt siitä kun viimeksi kirjoitin. Tää on rehellisesti sanottuna unohtunut ja fiilis on ollut kateissa, mutta eipä sillä oikeastaan ole väliä koska kirjoitan tätä lähinnä itselleni. Tai siis en ota tästä paineita, kirjoitan silloin kun siltä tuntuu. Ja nyt tuntuu.

Mulla menee tosi hyvin, oon ollut äärettömän onnellinen puoli vuotta. Mun elämässä on maailman ihanin ihminen ja oon tosi rakastunut, se rakkauden kohde on aivan mahtava persoona, jonka seurassa viihdyn kyllästymättä. Mielessä vaan pyörii kuvat ihanasta elämästä sen kanssa. Talo, lapset, aamuiset kahvihetket ja hyvänyönsuukot.

 Tuntuu että nyt mä oon löytänyt Sen Ihmisen.