Oon koulussa ja mulla on hyppytunti ja istun tässä yksin. Mua ahdistaa kun luokkalaiset nauraa tuolla kauempana. Oon ulkopuolinen.
Tämä viikko on alkanut aivan surkeasti. En ole varma nukuinko toissayönä tuntiakaan, pyörin vaan sängyssä ahdistuneena ja vilkuilin kelloa. Ja viime yönäkin unensaanti tuotti hankaluuksia. Mua jotenkin vaan masentaa enkä tiedä edes mikä. Tuntuu että elämästä puuttuu jotain ja se pitäis täyttää jollakin.
Luin yhdeltä foorumilta erään nuoren kirjoittaman tekstin hänen elämästään. Hän sanoi juovansa aika paljon ja harrastavansa seksiä tuntemattomien kanssa. Siihen vastanneet kirjoittajat sanoivat hänen ehkä yrittävän täyttää toiminnallaan jotain tyhjiötä hänen sisällään.
Minä olen vähän samanlainen. Useimmiten juominen menee yli, mutta en sentään ihan jokaisen kanssa hyppää sänkyyn. Totta puhuekseni yritän kyllä humalassa hakea miehiltä huomiota. En tiedä mitä yritän sillä saavuttaa, ehkä juurikin haluan tästä tyhjyyden tunteesta eroon ja haluan saada läheisyyttä.
No toimiiko se? Ei toimi, muuta kuin ehkä hetkellisesti. Nyt mua vaan hävettää ja ahdistaa enemmän. Mun pitäis yrittää vähentää sitä juomisen määrää, mutta haluan aina vaan enemmän ja enemmän humalaan niin se on vähän vaikeaa, mutta nyt on pakko yrittää. Alkaa mennä yli tämä mun toimintani. Viime viikonloppunakin vietin aikaa ensiavussa enkä todellakaan oo siitä ylpeä...
En mä oikeasti ole tämmöinen. Mikä mua vaivaa, minne oon menossa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti